Windows 7 tilattu

Eilen tuli ennakkotilattua Windowsin seuraava versio Amazonista, eli järjestyksessään seitsemäs Microsoftin julkaisema Windows käyttöjärjestelmä. Microsoftin piti alunperin myydä Euroopassa käyttöjärjestelmän kokoversiota ainoastaan päivityksen hinnalla, johtuen Microsoftin ja EU:n välisistä selainkiistoista. Kiistat on kuitenkin saatu ratkaistua, joten alennus on voimassa enää elokuun ajan. Niinpä päätin tilata Windows 7 jo hyvissä ajoin, vaikka julkaisu tapahtuukin vasta lokakuussa.

Windows 7:n työpöytää kelpaa katsella.

Amazon.co.uk:sta tilattuna ja kotiin postitettuna käyttöjärjestelmän Home Premium version hinnaksi tuli noin 85 €. Normaalihintaan verrattuna säästöä kertyi 40-50%. Windows 7:n kehitystä seuranneena Microsoft näyttää korjanneen Vistan pahimmat virheet ja seiskaversio näyttäisi olevan varsin kelpo järjestelmä monestakin eri näkökulmasta. Eräs näistä on parantunut suorituskyky. Tähän liittyen Microsoft järjesti suomessa myös leikkimielisen surkein seiskarauta -kilpailun, jonka finaali käytiin elokuun Assembly 2009 tapahtumassa. Kilpailun voittaja sai Windows 7 käynnistymään verkkoyhteyksineen jopa seuraavanlaisella kokoonpanolla: CPU P2 133 Mhz, RAM 80MB ja 6,3GB kovalevy.

Palaan lokakuussa tähän aiheeseen, kun paketti vihdoin saapuu. Onko kukaan muu vielä uskaltaunut ennakkotilaamaan Windows 7:aa?

Onko ollut käytettävyysongelmia?

Olin tällä viikolla työmatkalla tekemässä käytettävyystutkimusta eräälle asiakkaalle. Totesin tutkimuksen aikana tai oikeastaan sen jälkeen, että käyttäjiltä ei voi kysyä "onko ollut käytettävyysongelmia?". Tyypillisimpänä vastauksena tähän kysymykseen saa kuulla kaikki softan bugit sekä suorituskykyongelmat. Eikä ihme, sillä eihän käytettävyystermin määritelmä ole selvä edes kaikille IT-alan ammattilaisille. Sen sijaan kannattaa suosia parmeminkin kysymyksiä "sisältääkö käyttöliittymä mielestäsi turhia työvaiheita" tai "löytyykö kaikki tarvittava tieto?". Lisäksi on muistettava, että hyvätkään kysymykset eivät yleensä tuota yhtä hyviä ja laajoja tuloksia, kuin todellinen käyttäjien tarkkailu!

Mistä on IT-talot tehty?

IT-yritys on helppo perustaa. Minimalistiseen perustamiseen ei tarvita mitään suuria alkuinvestointeja eikä edes toimistoa. Tietokone on kuitenkin hyvä olla. Se on kuitenkin väline, joka löytyy lähes jokaisesta kodista jo ennestään - sillä pääsee hyvin alkuun. Vertailun vuoksi: suuretkin yritykset, kuten Microsoft ja IBM ovat aikoinaan aloittaneet omissa autotalleissaan. Monella muulla alalla yrityksen perustamiseen liittyy monenlaisten erikoislaitteiden ja välineiden hankintaa. Hankinnat ja investoinnit puolestaan tietävät suurempaa riskiä. IT-yrityksessä tärkeimmät työkoneet on perustajien korvien välissä. Niitä ei voi ostaa eikä myydä. Tarvittavien tietojen ja taitojen hankkiminen vaatii koko elämän pituista kouluttautumista. Ammattimaisen osaamisen lisäksi tulee olla uskottava liiketoimintasuunnitelma ja kun nämä kaksi edellytystä täytyy, mitään esteitä perustamiselle ei pitäisi olla.
Suomen koulutusjärjestelmä tarjoaa laadukasta ja laaja-alaista IT-alan koulutusta monella eri paikkakunnalla. Näkisinkin mielelläni seuraavan Suomen Nokian olevan puhdasverinen ohjelmistoyhtiö. Suomeen tarvitaan tämän kaltaisia IT-vetureita, jotka saavat vanavedessään Suomen talouden taas uuteen nousuun. Valitettavan harvoin Suomalaiset IT-yriykset kasvavat vain tiettyyn pisteeseen asti, eivätkä koskaan kansainvälisty. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö tällaiset yritykset menestyisi täällä meillä kansallisesti. Monien tutkimusten mukaan maailma muuttuu yhä enemmän perinteisestä teollisuudesta palvelubisnekseksi. Softatuotanto on palvelubisnestä parhaimmillaan!
Ainiin, perustin noin kaksi viikkoa sitten yhdessä kumppaneideni kanssa ohjelmistoyhtiö Aikasoft Oy:n! Olisikohan tässä aitoon kasvuun kykenevä ohjelmistoyhtiö?

Käytettävyyttä on kaikkialla

Eräs mieliaiheeni on käytettävyys ja kaikki siihen liittyvät asianhaarat. Yliopiston lopuksi tein pro gradunikin käyttöliittymien arviointimenetelmistä. Uskon palaavani käytettävyysaiheisiin tasaisin väliajoin, mutta tässä on niistä ensimmäinen.
Kävin muutama viikko sitten hammaslääkärissä ja ilmoittautumisen yhteydessä minulta kysyttiin hammaslääkärini nimeä. Mitä ihmettä? Tiedän kyllä oman nimeni, sotuni ja varatun kellonajan, mutta hammaslääkärin nimi oli kyllä päässyt unohtumaan. Ei ole kuitenkaan sattumaa, että aulahenkilökunta aloittaa aina kysymällä hammaslääkärin nimeä, sillä sen avulla varaukset löytyvät hetkessä. Sen sijaan minun omalla nimelläni ja sotulla sain odotella vahvistusta varaukseeni hyvän aikaa. Tapaus ei paljasta aulahenkilökunnan avuttomuutta vaan heillä käytössä olevan järjestelmän kankeutta - suunnitteluvirheitä käytettävyydessä. Käyttöliittymä ei siis tue tehokkaimmalla mahdollisella tavalla käyttötapausta: "hei, olen Antti Halko ja minulla oli aika varattu klo 13:00". Käyttöliittymässä oli siis selkeästikin paha tehokkuusongelma.
Haluankin tällä alustuksellani tuoda esiin sen tosiasian, että jokainen meistä törmää käyttävyyteen lähes päivittäin - ja mikä pahinta, yleensä käyttävyysongelmien muodossa. Käytettävyys ei rajoitu myöskään pelkästään IT-maailmaan. Seuraatkaapa joskus vaikka ihmisten käyttäytymistä sellaisissa ovissa, joiden kahva on koko oven levynen. Siis ovia, jotka eivät tarjoa mitään vihjeitä niiden avautumissuunnasta tai saranapuolesta. Kovin moni ovesta kävelevä kokeilee ensin työntää tai vetää ovea väärältä puolelta ja huomaa vasta sitten sen olevan saranapuoli. Siis selkeä opittavuusongelma - ovessa!

SaaS on tulevaisuuden softabisnestä

SaaS, eli Software as a Service, on tulevaisuuden softabisnestä yhä suuremmissa määrin. Kyseessä on malli, jossa asiakas ostaa käyttöoikeuden verkossa olevaan sovellukseen ja maksaa siitä esimerkiksi aika tai käyttöperustaisesti. Tämä on asiakkaan kannalta todella kätevää! Tarvittavan tietojärjestelmän hankinta ei vaadi enää suuria alkuinvestointeja tai laitteistohankintoja ja mikä parasta - palvelu on käytettävissä välittömästi rekisteröitymisen jälkeen. Asiakkaan ei myöskään tarvitse huolehtia järjestelmän ylläpidosta eikä tietojen varmuuskopioinnista, vaan kaikki tämä sisältyy palveluun. Jos palvelun laatu ei miellytä, toimittajaa voidaan vaihtaa koska tahansa ilman kustannuksia. Tuotteiden on siis oikeasti oltava hyviä, jotta asiakas viitsii niistä maksaa pitkiä aikoja. Palvelun saa käyttöönsä myös välittömästi tarpeen ilmaantuessa, vain luottokortti esiin ja tietojärjestelmä on käytettävissä. Ei siis enää pitkiä ohjelmistohankintaprosesseja ja ICT:n laitehankintoja.
Radar Groupin Ruotissa tekemän tutkimuksen mukaan SaaS palveluiden softabisnes tulee kasvamaan huomattavasti muuta softabisnestä enemmän lähivuosina. Maailmalta löytyy myös tukku muita vastaavia tutkimuksia, mutta tiettävästi vastaavaa tutkimusta ei ole vielä tehty suomessa. Myös suurten yritysten, kuten Microsoftin ja Yahoon, viimeaikainen panostaminen pilvipalveluihin SaaS projektin alustana kertoo aiheen ajankohtaisuudesta. Pilvipalveluista itsessään voisi kirjoittaa omankin blogiartikkelin, mutta tärkeintä on muistaa, että pilvi ja SaaS ovat kumppaneita.
SaaS palveluista on hyötyä myös ohjelmistojen tuottajille. Ensinäkin niiden avulla yrityksen on mahdollista saada jatkuvaa kassavirtaa, eikä yrityksen tarvitse olla huolissaan laittomasta kopioinnista. Lisäksi palveluiden ylläpito on helpompaa, koska yrityksen on aina mahdollista päästä kiinni palvelimelle jolla virhe tapahtuu. Uusien asiakkaiden hankintakin on helpompaa, kun kenenkään ei tarvitse tutustua asiakasyrityksen järjestlemäinfrastruktuuriin eikä suunnitella asikkaalle räätälöityä pakettia. Järjestelmän kehitystyötäkin voidaan jatkaa tauotta, eikä kenenkään tarvitse huolehtia saadaanko taas uusia versioita myydyksi, sillä asiakkaathan ovat jo maksaneet kehitystyöstä palvelun maksun mukaan.
Toki totuuden nimissä on mainittava myös muutamia SaaS palveluiden heikkouksia. Voiko asiakas luottaa palvelun toimittajaan ja onko palvelun elinkaari asiakkaan kannalta riittävä? Onko yrityksen tiedot turvassa ja saako niitä talteen palveluntarjoajaa vaihdettaessa? Pystyykö SaaS palvelu liittymään osaksi muita asiakasyrityksen tietojärjestelmiä? Osa näistä heikkouksista voidaan paikata palvelun ominaisuuksilla ja asiakkaan ja toimittajan välisillä sopimuksilla.

Prosessimalli ja laatu ovat synonyymejä

Noin kolme vuotta sitten jouduin head hunterin uhriksi, jossa minua yritettiin rekrytoida erääseen IT-alan yritykseen. Olin noina aikoina vaihtamassa muutenkin firmaa, joten päätin kysellä hieman enemmän tarjolla olevasta paikasta. Eräs kysymykseni koski yrityksessä käytettävää ohjelmistotuotannon prosessimallia ja lähinnä yritin kysyä mikä malli heillä on käytössä. Sain yrityksen edustajalta vastaukseksi, että he keskittyvät prosessin sijasta laatuun, eikä hän pystynyt nimeämään mitään tiettyä prosessimallia. Tämä olikin omalta osaltani melkoinen show stopperi tämän yrityksen kanssa. Mielestäni hyvää laatua on mahdotonta saavuttaa ilman toimivaa prosessia, joten en lähtenyt kokeilemaan onneani tämän yrityksen kanssa. Toki yrityksessä saatetaan tietämättäkin noudattaa hyvinkin säntillistä prosessia, vaikka sitä ei osattaisikaan nimetä. Kuitenkaan henkilö jonka kanssa keskustelin ei osannut tarkemmin selittää mistä heidän yrityksessään laatu rakentuu.
Hyvä prosessi on läpinäkyvä kaikille projektiin osallistuville henkilöille. Jokainen projektin jäsen tietää joka hetki täsmälleen mikä on projektin tila sillä hetkellä - mitä tehdään nyt ja mitä tehdään seuraavaksi. Lisäksi prosessi huomioi vaatimustenhallinan, testauksen ja ohjelmonnin laadun. Prosessi myös varmistaa vähintään niiden ohjelmiston laatu attribuuttien huomioimisen projektissa, jotka yritys kokee toiminnalleen tärkeiksi. Esimerkiksi hyvä käytettävyys ei synny ohjelmistoon itsestään, vaan se on suunniteltava määrätietoisesti tietyssä vaiheessa tietyin lähtötiedoin. Johdon on annettava täysi tukensa prosessille, jotta tarvittavat resurssit laatuattribuuttien täyttämiseksi saadaan.
Monet prosessimallit kuvaavat ainostaan millaisia dokumentteja projektin tulisi tuottaa ja monet pitävätkin prosessia synonyyminä dokumentointiohjeelle. Omasta mielestäni hyvä prosessi ei koodin laadukkaan kommentoinnin lisäksi vaadi välttämättä mitään ylimääräisiä dokumentteja! Projektin on toimittava niin läpinäkyvästi, että jokainen tiimin jäsen tuntee ohjelmiston viimeistä yksityiskohtaa myöden. Tietoisuuden lisäämisellä myös dokumentointia voidaan vähentää huomattavasti. Usein dokumentointi on vain tekstimuotoiseksi kuvaukseksi muutettua ohjelmakoodia henkilöille, jotka eivät varsinaista koodia ymmärrä. Niinpä onkin järjetöntä ylläpitää kahta eri "ohjelmakoodia" rinnakkain. Dokumentointia voidaan tehdä silloin, kun asiakas sitä tarvitsee, mutta yritystä itseään varten sitä ei kannata tehdä.
Eräs varsin kiinnostava prosessimalli on Scrum ja sen eri variaatiot. Tässä on mainio esimerkki prosessista, jonka ohjeet lähtevät niinkin alkeellisista asioista, että miten projektiryhmä vaihtaa tietoa keskenään. Lisäksi prosessimalli edustaa agilea sovelluskehitystä parhaimmillaan, eli on iteratiivinen ja inkrementaalinen. Netti on pullollaan menestyksekästä tutkimustietoa Scrumista. Valitettavasti en ole itse vielä koskaan päässyt mukaan projektiin, jossa Scrumia olisi käytetty, mutta pidän tätä mallia vahvana kandidaattina perustettavalle yritykselle...

Innovaatiot eivät synny itsestään

Lukuisten yritysten työnhakuilmoituksissa näkee etsittävän innovatiivisia työntekijöitä. Työnhakuilmoituksista huolimatta yritys ei kuitenkaan välttämättä tue innovatiivista kehitystä lainkaan. Usein luullaan, että innovatiiviset ihmiset synnyttävät innovaatioita kuin itsestään. Oman näkemykseni mukaan asia ei ole lainkaan näin - pahimmassa tapauksessa innovatiivisuuteen kannustamaton yrityskulttuuri tappaa kaikki nerokkaat keksinnöt. Toisaalta innovaatioita tukeva yritys saa myös sellaiset henkilöt keksimään innovaatioita, jotka eivät pidä itseään innovatiivisina. Niinpä oikeasti innovatiivinen yritys omaa kaikenlaisia ihmisiä - ei ainoastaan itseään innovatiivisena pitäviä. Esimerkiksi toiset ihmiset ovat hyviä heittelemään ajatuksia ilmaan, kun taas toiset osaavat tuotteistaa toimivia ideoita näistä ajatuksista. Tuotteistetut innovaatiot eivät synny yhden henkilön toimesta, joten yrityksen tehtävänä on tukea innovaatioiden syntymistä tuomalla erilaisia ihmisiä innovoimaan yhdessä.
Miten yritys voi sitten tukea innovaatioita? Mielestäni innovatiivisuus on itse itseään ruokkivaa toimintaa. Ennen kuin aletaan keksimään myytäviin tuotteisiin innovaatioita, tulee yrityksen sisäisen alotetoiminnan ja kehittymisen olla kunnossa. Kun työntekijät huomaavat omat vaikutusmahdollisuutensa, voidaan siirtyä innovoimaan myös tuotteiden parissa. Tätä yritykset voivat tukea erityisellä innovaatioprosessilla. Prosessia tukemaan luodaan innovatiivinen ympäristö ja riittävästi aikaa. Ympäristönä voi olla esimerkiksi innovatiivisesti sisustettu konttori tai erityinen huone innovaatioiden kehittelyyn. Pääsääntönä kuitenkin on, että innovaatiot vaativat aikaa ja vapautta. Tämä on tiedostettu hyvin yliopistoissa, vaikka näitäkin oikeuksia on viime vuosina karsittu.